Binkan tunnelmat Brixin muutettua taloon olivat monta päivää tällaiset:

Ja sitten vielä Binka aloitti juoksun ja "meillä kaikilla oli niin mukavaa. . .", kun Aapo keksi vihdoin olevansa nuori viriili uros. Muutamana päivänä tuli kyllä itsekin ihmeteltyä, että mihin liemeen sitä on oikein itsensä pistänyt. Elämä rauhoittui kutakuinkin normaaliksi muutaman päivän jälkeen, kunhan Binka oli ensin tehnyt Aapolle selväksi, että sen on turha pyrkiä apajille.  Tytöistäkin on tätä nykyä tullut ihan hyvät kaverit.

Hakutreeneissä on käyty Binkan kanssa, yritetään pitää neiti aktiivisena, jos jäisi se mahdollinen valeraskaus tulematta. Binka irtosi hyvin takarajalle asti ja aloitti hyvin ilmaisemisen. Ohjaaja oli tosi mielissään, kunnes tuli sen viimeisen maalimiehen etsimisen vuoro: koira haahuili pitkin metsää. Aina piti kutsua takaisin ja taas alkoi sama haahuilu . Lopulta syykin selvisi: joku oli jättänyt eväsleipänsä pitkin metsää ja jos sen palkan saa etsimättä ketään, niin eihän fiksu-kelpie jätä tilaisuutta käyttämättä.

Binkan juoksun loputtua Aapokin on rauhoittunut. Muutamana päivänä piti kyllä ottaa sulkeisia, että saadaan nuo koiran korvat aukeamaan. Tottista on treenailtu ja Aapo oli jo ilmoitettu kokeisiin avaamaan toko-uransa, mutta se kaatui siihen, että Milla tuli niin kipeäksi, ettei kokeisiin lähtemisestä tullut mitään (ei kuulemma ollut edes ainoa, joka oli osallistumisensa perunut samasta syystä). 

Brixin kanssa harjoitellaan päivittäisiä elämän kuvioita: neiti istuu hississä alas asti tosi esimerkillisesti. Ulkona kaikki kiinnostaa ja Brixi tuntuu olevan sitä mieltä, että siellä liikkuu ihmisiä ja koiria vain sitä varten, että voisivat ihastella pikku-kelpietä. Ruokailutkin sujuvat jo hyvässä järjestyksessä.