Päivitykset on jääneet, kun kaikki illat menee koirien kanssa touhutessa ja päivät (yllätys, yllätys) työssä tai koulussa. Brixi täytti vuoden ja sekin meinasi mennä ohi ihan huomaamatta. . . koirasta ei nimittäin huomaa, että ikää on jo vuosi kertynyt. Käytös on kuin 5-kuukautisella kakaralla . Sillä saattaa tietenkin olla jotakin tekemistä hitaan kehityksen kanssa, että pikkuneiti on se lauman nuorin. Tottiksessa harjoitellaan edelleen keskittymistä ja ollaan päästy jo noin viiteen sekuntiin . Raunioilla on nyt keskitytty kasojen koluamiseen, koska kesätauon jälkeen kiipeileminen oli muuttunut pienen kelpie-tytön päässä niin kovin jännittäväksi. Hakutreeneissä edistyminen on ehkä ollut selkeintä: pieni kelpie lähtee kuin ohjus maalimiehen perään - nyt sitten opetellaan palaamaan takaisin keskilinjalle (hei, ohjaajakin on mukana treeneissä, eikä pienen kelpien kuulu tehdä kaikkea ihan itse ).

Aapo jatkaa agilityn parissa ja on ihan tykki. . . menee niin lujaa, että nyt on sitten jo jouduttu rauhoittelemaan poikaa radalle lähtiessä, että ohjaajalla olisi edes pieni mahdollisuus pysyä mukana . Hakutreeneissä on jouduttu pohtimaan palkkaamisen vaihtoehtoja: patukalla nousee kierrokset vähän turhankin korkealle (kun tuo onneton osaa palkata itse itseään omasta mielestään mielettömän hienosta suorituksesta), muutenhan se olisi Aapolle paras mahdollinen palkka.

Binkan kanssa jatketaan nenän käyttö harjoituksia: raunioilla umpparit on päivän sana, neiti kun hakee sitä lopullista vahvistusta silmillään. Hakutreeneissä ohjaaja saa viikottain kotiläksyksi opetella liikkumaan metsässä (missä se meidän keskilinja taas olikaan?!? ). Noutojen kanssa on vielä viilaamista, mutta nyt jo kelpie-neiti voi laittaa pyrstön maahan, jos kapula on suussa . . . ainakin sekunniksi .