Eilen suunnattiin illalla Millan töiden jälkeen Hyvinkäälle, missä vastassa oli iloisia pieniä bordercollie-vauvoja. Pennelit olivat juuri ulkoilemassa, kun saavuttiin paikalle. Kaikilla oli siellä kovasti leikit kesken, mutta silti malttoivat tulla hännät viuhtoen tervehtimään. Ihanan avoimia ja reippaita lapsosia . Siinä seurattiin pentujen menoa vähän aikaa ja sitten suunnattiin sisälle laittamaan paperit valmiiksi. Juteltiin siinä pentuasiaa ja niitä näitä eikä sitten enää muuta kuin pentu kainaloon ja nokka kohti Vantaata. Matkaan tarttui sijoitustyttö Keita . Automatka sujui ihan mukavasti. Tosin pikkukoira oli sitä mieltä, ettei hän häkissä halua matkustaa, vaan syli olisi parempi paikka .

Kun tultiin kotiin, lähti Merja kelpojen kanssa metsälenkille, että sai pentu tutustua taloon ilman, että isot ja pelottavat olivat tiellä. Tosi reippaasti kakara liikkui uudessa ympäristössä ja kävi tutkimassa joka kolon. Siinä sitten kun odoteltiin iltaruuan turpoamista, vaati uudet ja jännät asiat veronsa ja kakara simahti keittiön lattialle. Iltaruuan jälkeen käytiin vielä pikaisesti pihalla ja sitten Keita portin taakse (ettei jää jalkoihin) ja kelpiet sisään. Oli meidän laumalle pieni kulttuurishokki tuollainen kakara. Brixi otti pienen niin lämpimästi vastaan, että huomasi itse istuvansa häkissä sen jälkeen . Binkaa kovasti kiinnosti uusi tulokas ja tyttö kävikin portin takana kurkkimassa mitä pieni touhuaa. No entäs sitten Aapo? No hän omaksui heti isoveljen roolinsa ja koko illan poika istui portin takana häntä heiluen vahtimassa pennun unta .

Ensimmäinen yö alkoi niin, että Aapo sai lähdöt Millan huoneesta, kun ei rauhoittunut ollenkaan nukkumaan vaan halusi koko ajan vahtia pentua (joka siis nukkuu yönsä toistaiseksi häkissä). Ihan mukavasti Keita rauhoittui nukkumaan, kunnes...

noin klo 2 Jesse saapui kotiin ja koko lauma heräsi. No ei muuta kuin uudestaan unta palloon (onneksi kaikki rauhoittuivat hyvin uudestaan), kunnes

noin klo 3.30 Keita halusi ulos ja ilmaisi asian kiljumalla erittäin kovaa ja korkealta. No pentu kainaloon ja pihalle (tulipahan hädät tehtyä ulos ). Sitten sisälle ja pentu takaisin häkkiin ja uudestaan nukkumaan...? Vielä mitä! Neiti oli sitä mieltä, ettei häntä enää nukuta ja hän voisi vaikka leikkiä jonkun kanssa. Mutta jos ei leikitä voi hän vaikka laulaakin. Kun ei laulukaan tehonnut, alkoi selkeä kiukuttelu (anteeksi naapurit ). Neljän jälkeen Keita simahti uudestaan.

Kuudelta oli sitten kello soimassa, että mennään aamupissalle. Sitten sisään syömään ja sitten taas ulos.

Tytölle on suunniteltu ensisijaisesti PK-koiran uraa eli ainakin hakumetsästä meidät voi löytää ja jälkeä olisi myös tarkoitus ajella. Agilityn saloihin neiti saa myös syventyä kunhan tuota ikää karttuu vähän lisää. Tokoillaan mikä ehditään, mutta kun oma mielenkiinto on ensisijaisesti tuolla PK-lajeissa ja agilityssä, niin voipi olla, että tokoilu muuttuu ihan vaan tottisteluksi .

Tässä hän on Dreamoor Dorothy of Oz "Keita"

(c) Dreamoor