Viime viikonloppuna Aapo kävi starttaamassa pari agirataa Hyvinkäällä. Tuomisina oli kisakokemusta.

Pariin viikkon ei ole nyt päästy toko-treeneihin. Tällä viikolla oli suuria suunnitelmia lähteä tänään Hyvinkäälle porukassa treenaamaan, mutta tuli pakollinen peruutus. Alkuviikosta Keita alkoi oksentelemaan ja ripuloimaan. Nuori koira meni siitä sen verran huonoon kuntoon, että lääkärireissuhan siitä tuli. Suolistoantibiootit, vatsansuojalääkkeet ja oksennuksen estolääkitys päälle. Tautia on kuulemma liikkeellä . Keita alkoi toipumaan, mutta sitten aloitti Brixi samat oireet. Brixin kanssa on kuitenkin selvitty kotikonstein ja tauti alkaa olla voiton puolella. Yhteisistä treeneistä tuli kuitenkin tauko koko sakille - jos tauti on näin herkästi tarttuva, niin ei ole paljon järkeä lähteä lauman vielä terveiden koirien kanssa ihmisten ilmoille tartuttamaan kaikki treenikavereiden koirat. Nyt jännitetään selvitäänkö meillä kahden koiran sairastamalla taudilla vai vieläkö nuo pari muuta kokevat saman.

Tänään vihdoin oli sellainen päivä, ettei satanut lunta eikä pakkanen ollut hirvittävissä lukemissa. Tilanne hyödynnettiin parkkis-tokolla. Brixille kaikki alokasluokan liikkeet (paitsi este ja paikallaanolo sattuneista syistä) sekä muutama nouto ja liikkeestä istuminen. Kaikki jättävät sujuivat hienosti . Seuraaminen meni tosi hyvin, kontakti ja paikka pysyivät hyvin. Noutokapulan kanssa neiti yritti kurvata lumihankeen, mutta tiukalla käskyllä toi kapulan. Luovutusasentoa täytyy vielä treenata, kun pikku-koira antaa ensin kapulan käteen ja istuu vasta sitten .
Binkan kanssa tehtiin siirtymisiä eri suuntiin - pyrstökin alkaa tulla mukana. Ruutuun lähetystä lyhyellä matkalla, pikku hiljaa pikku-musta alkaa ymmärtää mistä on kysymys sekä tunnaria, jossa ohjaajan ahneus pilasi koko jutun. Ensimmäisellä kerralla koira haki hienosti, niin pitihän sitä tietenkin tehdä sama uudelleen, jolloin koira alkoi sitten tarjota kaikkia kapuloita .
Aapon keskittyminen on parantunut hienosti, seuraamisessa paikka pysyi ja kontakti piti. Jättävissä koruus teki liikkeet oikein, mutta kun ne tassut on koko ajan lähtökuopissa: Etutassut askeltaa riippumatta siitä istuuko koira vai makaa seisomisesta puhumattakaan.
Keita ei vielä oikein miellä parkkipaikkaa treenialustaksi ja vähän aikaa menikin siihen, että koira malttoi keskittyä treenaamiseen. Kun vauhtiin päästiin, niin johan alkoi sujua.